Värjäys: Letharia

[Parmeliaceae]

Letharia vulpina Takkujäkälä

Lichen vulpinus; Cetraria vulpina, Evernia vulpina, Parmelia vulpina, Rhytidocaulon vulpinum
[englanti wolf lichen; gold wiry lichen (Lightfoot 1777) · ruotsi varglav; takmosse (Samzelius 1765) · norja ulv-lav, ulv-mose, ulvelav · saksa Wolfsflechte · ranska lichen du renard · saame gumpejeagil · slovakki letária líščia · venäjä Летария волчья, Летария лисья]

Takkujäkälä kasvaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikan länsiosissa. Suomesta laji on hävinnyt.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) kerrotaan, että jäkälällä värjätään keltaista keittämällä sitä vedessä. Alunalla saadaan vaaleampaa keltaista kuin ilman alunaa. Lähteeksi tiedolle Samzelius mainitsee Ruotsin tiedeakatemian julkaisun vuodelta 1742.

Lightfoot (1777) puolestaan välittää Linneauksen tietoa, jonka mukaan Ruotsissa Smolannin asukkaat värjäävät lankansa keltaiseksi tällä jäkälällä.

Muuta

Lightfootin (1777) mukaan norjalaiset tuhosivat susia täyttämällä eläinten ruhoja tällä jäkälällä, johon oli sekoitettu murskattua lasia; talvella ruhot jätettiin susien syötäväksi.

---

Jäkälät uusiutuvat hyvin hitaasti, minkä vuoksi niitä pitää koota värjäyskäyttöönkin hyvin harkiten. Jäkälien poimiminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Jäkälän keräämistä varten tarvitset maanomistajan luvan.